Helsingin Polkupyöräilijöiden
Kuntavaaliteesit Helsingissä 2017
Pyöräily on kaupungissa kätevä tapa liikkua. Pyörällä liikkuessa ei tarvitse matkalippua, ei juutu ruuhkiin ja eikä kohtaa pysäköintipulmia. Samalla se on parasta mahdollista arkiliikuntaa, joka tuottaa hyvinvointia asukkaille ja merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
Pyöräilyn lisääminen on keskeinen osa Helsingin ilmastotavoitteita. Ilmastopäästöjen ohella pyöräily auttaa vähentämään myös melu-, pakokaasu- ja pienhiukkaspäästöjä.
Liikkumistutkimusten mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus on pysynyt lähes muuttumattomana 1980-luvulta, mikä osoittaa että toimet pyöräilyn edistämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Kasvunvaraa kuitenkin on, sillä valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan 64 prosenttia automatkoista on alle kymmenen kilometrin mittaisia.
Helsinki on sitoutunut edistämään pyöräilyä ja nostamaan sen osuuden liikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää oikeita toimenpiteitä ja vaikuttavia investointeja Pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti. Tavoitteeseen voidaan päästä vain laadukkailla väylillä, jotka eivät katkea vaarallisiin työmaajärjestelyihin, huonoon talvikunnossapitoon tai pysäköityihin autoihin.
Pyöräilybarometrin mukaan helsinkiläisistä 96 prosenttia suhtautuu pyöräilyn edistämiseen positiivisesti. Ole yksi heistä ja allekirjoita teesimme!
(Teesejä päivitetty 2.3.)
Teesit
Tilapäiset pyöräliikennejärjestelyt kuntoon selkeällä ohjeistuksella ja valvonnalla
Pyöräilybarometrin mukaan yli 60 prosenttia ympäri vuoden pyöräilevistä on tyytymättömiä poikkeusjärjestelyihin. Huonot poikkeusjärjestelyt ovatkin omiaan vähentämään pyöräilymääriä, mikä on kaupungin tavoitteiden vastaista.
Suuret työmaat esimerkiksi Kalasatamassa, Pasilassa ja Jätkäsaaressa tuovat pitkään kestäviä poikkeusjärjestelyitä ympäristöönsä. Kasvavassa kaupungissa työmaita ei voida välttää, mutta haittoja voidaan vähentää. Pyöräilyn poikkeusjärjestelyissä on paljon parantamisen varaa. Tilapäisjärjestelyitä laatiessa tavoitteena pitää olla liikenneympäristö, joka on yhtä turvallinen kuin tavallisissakin oloissa. Poikkeusreittien tulee olla loogisia ja mahdollisimman lyhyitä pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Näin autoilijatkin pystyvät ennakoimaan heidän kulkusuuntansa paremmin.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee päivittää yhteiset ohjeet selkeiksi ja niissä tulee huomioida pyöräilyn vaatima tila nykyistä paremmin. Työmaiden poikkeusjärjestelyiden valvontaa on lisättävä ja ohjeistuksen noudattamatta jättäminen sanktioitava.
Rautatieaseman ali pitää rakentaa pyörätunneli
Pyörätunneli rautatieaseman ali nopeuttaisi merkittävästi keskustan läpi kulkevaa pyöräliikennettä. Lisäksi se parantaisi jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta rautatieaseman edustalla pyöräliikenteen siirtyessä tunneliin. Sujuvampi poikittainen väylä rautatieaseman ali myös lisäisi pyöräilyn kulkutapaosuutta.
Rautatieaseman ympäri kulkevaan reittiin verrattuna tunneli nopeuttaisi matka-aikaa noin 2,5 minuuttia ja reittiä kulkee tuhansia pyöräilijöitä päivittäin. Jos oletetaan että rautatieaseman ohittaa saman verran pyöräilijöitä kuin baanalla pyöräillään (834 000 vuonna 2016), aikasäästön taloudellinen arvo vuodessa olisi noin 280 000 euroa (Tiehallinnon laskentatapa kodin ja työpaikan välisten matkojen aikasäästölle). Aikasäästöstä saatava hyöty olisi siis merkittävä, ja tämän lisäksi investointi tuottaisi huomattavat terveyshyödyt pyöräilyn lisääntyessä. Tunnelin kustannusarvio on Rakennusviraston mukaan jonkin verran yli 10 miljoonaa euroa.
Pyöräväylille pysäköintiin on puututtava voimallisemmin
Pyöräväylille pysäköinti hankaloittaa pyöräilyä ja aiheuttaa tarpeettomia vaaratilanteita. Pysäköidyn auton väistäminen vilkkaalle ajoradalle ei ole vaihtoehto varsinkaan lapsille, vanhuksille ja tottumattomille pyöräilijöille.
Pyöräilyn vaikeutuminen pienentää pyöräilymääriä ja siten vähentää pyöräliikenteen investoinneista saatavaa hyötyä. Kaupungin tulee ottaa paljon nykyistä paremmin huomioon eri liikkumistavoille asettamansa prioriteettijärjestys, jossa pyöräily menee autoilun edelle.
Pyöräväylille pysäköinnin vähentämiseksi kaupungin tulee parantaa pysäköinninvalvonnan ohjeistusta ja lisätä valvontaa, helpottaa tavarantoimitusta lisäämällä lastausruutuja ja vähentämällä pysäyttämiskieltoja sekä lisätä väärinpysäköinnin estäviä rakenteita kuten pollareita.
Pyöräliikenteen määrärahat nostettava kaupungin tavoittelemalle 20 miljoonan euron tasolle
Pyöräilyn edistämisohjelmassa asetetaan tavoitteeksi 20 miljoonan vuotuinen määräraha pyöräliikenteeseen. Tällä hetkellä rahat ovat useassa eri paikassa ja niiden määrä on noin 10 miljoonaa.
Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä -selvityksen mukaan 20 miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla saavutetaan vuoteen 2025 mennessä 30 prosentin lisäys pyöräiltyihin kilometreihin. Jokainen pyöräilyyn satsattu euro tuottaa välillisinä hyötyinä 8-13 euron hyödyn mm. kaupunkilaisten parantuneen terveyden ja puhtaamman ilman kautta.
Pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto tukee myös kaupungin omaa tavoitetta asettaa kestävät kulkumuodot etusijalle. Kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikkuminen tekee kaupungista paremman kaikille.
Allekirjoittaneet (280)
Ensi valtuustokauden aikana me allekirjoittaneet sitoudumme kannattamaan Helsingin kaupungin tavoitetta edistää pyöräilyä ja nostaa sen osuus liikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä tämän tavoitteen toteutumiseksi toimimaan Helsingin Polkupyöräilijöiden teesien mukaisesti.
Järjestä nimen, ehdokasnumeron tai puolueen mukaan.
Helsingin Polkupyöräilijät
Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) on vuonna 1981 perustettu pyöräilijöiden paikallinen etujärjestö, jonka toiminta-ajatuksena on sujuvan ja turvallisen pyöräilyn edistäminen sekä pyöräilijöiden aseman parantaminen liikenteessä ja yhteiskunnassa. HePo on valtakunnallisen Pyöräliiton jäsen.
